Lapsen nimeksi tulee Luumu

Viikonloppu on mennyt reissaillessa, kävimme mm. anopin luona, joka on tietenkin innoissaan uutisista. Kävimme myös yhdessä tarkasti läpi, mitä kaikkea en voi syödä (ihan hyvä kerrata itsekin!). Neuvolan täti neuvoi puhelimessa, että THL:n ohjeet (http://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/raskausaika/raskausaikana-valtettavat-elintarvikkeet) ovat luotettavimmat netistä löytyvät ohjeet. Niiden mukaan olen siis suunnilleen pyrkinyt toimimaan.

Kuitenkin itse pidän tärkeänä myös sitä tutkimustietoa, että liika stressaaminenkin on haitallista sikiönkehitykselle, joten en aio huolestua liikaa, jos joskus vahingossa tulisi syötyä hieman jotain suositusten vastaistakin. Anoppi oli jo huolissaan erilaisten lämpötilojen sun muiden vaikutuksesta terveyteeni – näiden täytyy antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos:) Kahvia saa THL:n suosituksen mukaan juoda korkeintaan 3 kuppia päivässä ja olen juonutkin edelleen kupilliset aamulla ja lounastauolla – tämä on sellainen nautinto, josta en aio luopua, vaikka tiedänkin joidenkin odottavien äitien jättävän kahvin kokonaan pois.

Tänään on tasan viisi viikkoa viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, eli jos olen ymmärtänyt oikein, alkaa raskausviikko 6.

Lapsi on nyt pikkusormen kynnen kokoinen, noin 7 millimetriä. Tällä viikolla lapsen kehitys on äärimmäisen voimakasta. Uusia hermosoluja muodostuu noin 100 000 kappaletta minuutissa. Lapsen koko kolminkertaistuu, ja tietyt piirteet alkavat muodostua. Jo nyt muodostuvat silmien ja korvien alkeet, ja ruoansulatusjärjestelmä ja hengityselimistö kehittyvät.

(http://www.kaksplus.fi/raskaus/raskaus-viikko-viikolta/raskausviikko-6)

Nyt alkio on kolme viikkoa vanha. Foolihappo auttaa sulkemaan alkion hermostoputken. Vajavainen sulkeutuminen voi johtaa selkäydinkohjuun ja aivojen huonoon kehittymiseen. Aivan viikon lopulla muodostuvat kolme aivo-osiota. Etuaivot huolehtivat muistista ja ajattelusta – käytännössä ongelmanratkaisusta ja aistien viestien tulkitsemisesta. Keskiaivot koordinoivat signaaleja ja lähettävät ne oikeaan päätöspaikkaan.

Taka-aivot huolehtivat lämmönsäätelystä, hengitysrytmistä ja lihasliikkeistä. Selkäranka, selkäydin, aivot, sydän, luut ja lihaksisto alkavat vähitellen kehittyä. Kaksi sydänputkea muotoutuu ja kun ne sulautuvat yhteen yhdeksi putkeksi niistä kehittyy alkeellinen sydän. Kun alkio on 25 päivää vanha (hedelmöittymisestä), eli tämän viikon puolivälissä, alkaa pikku sydän lyödä ja pumpata nestettä kehon eri osiin!

(http://www.vau.fi/raskaus/Raskausviikot/Viikko-6/)

Juuri tämä alkuraskauden vaihe, kun kaikki tärkeät elimet kehittyvät alkiolle, on erityisen haavoittuva vaihe, ja tämänkin tekstin luettuani olen iloinen, että olen syönyt foolihappoa 5 mg annoksella jo ennen raskauden alkamista. Nyt verensokeritasapainokin olisi hyvin tärkeää olla kohdallaan juuri epämuodostumien riskin takia, joista kirjoitin jo viikko sitten. Verensokeritaulukkoa silmäillessäni huomasin, että olen viime päivinä mittaillut 9-10 kertaa vuorokaudessa ihan ”huomaamattani”. Kuvasta huomaa, että tiistain (raskaustestipäivän) jälkeen mittauskerrat lisääntyivät aika laillla:)

IMG_2226[1]

Verensokerit ovat muutamana yönä olleet alkuyöstä yllättävästi koholla. Tämä tuntuu oudolta, minulle kun tyypillisempää on, että sokerit pikemminkin ovat alkuyöstä liian matalalla ja sen takia pomppaavat myöhemmin korkealle. Nyt olen taas vähän lisännyt yölle pistettävää Levemir-annosta ja yritän pistää myös iltapalalle enemmän pikainsuliinia kuin normaalisti. Tätä kirjoittaessa tosin tuntuu, että käsiä alkaa hieman tärisyttää äskeisen iltapalainsuliinin jäljiltä. Mataliakin on viime päivinä välillä tullut, kun yritän puristaa tasapainon niin tiukaksi.

Pääosin mittaamani verensokerit ovat olleet tavoitearvojen sisällä, vaikka lähes päivittäin tulee myös liian korkeita ja matalia arvoja. Kehoni ja hormonitoimintani muuttuu koko ajan, ja tämän takia aiemmin hyväksi havaittuihin kaavoihin ei voi täysin turvautua. Yritän pitää mielessä, että olennaisempaa kuin hetkelliset liian korkeat arvot, on se, että keskimäärin taso pysyy kohtuullisena.

Viikonlopun aikana olemme myös vihdoin ehtineet kunnolla iloita yhdessä puolisoni kanssa mahassani kasvavasta oliosta. Olemme nauraneet erilaisille huumorimielessä heitellyille nimiehdotuksille (ei kai nimeä voi oikeasti miettiä ennen kuin näkee tyypin ja pitää sitä sylissään?), miettineet, miten raskauteni vaikuttaa kesäsuunnitelmiin, ja pohtineet ketä pyydämme kummeiksi. Kaikki, kenelle olemme kertoneet, ovat innoissaan ja niin mekin. Odotan jo, että mahani alkaa kasvaa. Olen alkanut neuloa vauvalle pöksyjä, niistä ehkä tännekin kuvia sitten kun valmistuvat 🙂

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s